Keeps Getting Petter And Petter

2.7.2020. Tekis mieli blogata taas, mutta en tiedä mistä aloittaa. Kahdessa vuodessa on tapahtunut paljon. 1,5 vuodessa? En muista.

Yhteenmuutto.

Töissä käyty ja oltu. (Oon ollu taas työtön tammikuusta 2020 alkaen.) Työmatka Pietariin. (Ei nähty paljon muuta kuin laivan seiniä.) Albumia tehty yms. (Albumi #1, albumi #2, antologia, kuvitus. Muista hakea apuraha! En oikeesti ikinä muista hakea vaikka olisi muistutuskin.) Emt tuntuu että en ole enää olemassa taiteilijana. Työnteko on yksinäistä ja hidasta – en näe edistymistäni objektiivisessa valossa ja työkuri on nolla!

Bloggaaminen ei maistu, mutta haluan muistuttaa maailmaa siitä että teen yhä sarjakuvia, vaikka mitään ei tule julki. Ja niitä harvoja julkaistuja en osaa markkinoida. PSST! DREAMS OF QUEER UTOPIA -DIGIANTOLOGIA OSTETTAVISSA QUEERWEBCOMIC.COMISTA! Poliittinen tietokirjallisuussarjakuva – nääh. Omaelämäkerrallinen päiväkirjasarjakuva – tuplanääh. Mikä blogin sisällöksi? En haluu piirtää, mutta en haluu tehdä mitään muutakaan. Pitäis kai opetella taas olemaan spontaani ja sosiaalinen tms. Tampereelle muutto kolme vuotta sitten oli shokki jo sikäli, mutta korona-ahdistus päälle vielä (eli yksinäisyys ja pysähtyneisyyden tunne).

.